Kuka tai mikä on itse?
23/8/2015
Tämä on hämmentämä hetki, koska silloin kuva omasta minuudesta ja identiteetistä alkaa hajota. Tutun ja turvallisen hajoaminen puolestaan tuo esille pelkoa, ei ole mukavaa tai miellyttävää kun itse pystytetyt seinät alkavat sortua. Pelkoa ei voi kuitenkaan paeta, sillä se seuraa itseä minne ikinä se näyttääkään menevän. Ainoa mahdollisuus on kohdata se, ja silloin alkaa ihmeitä tapahtua. Ihmeiden tiellä pieni itse tiedostaa, että perimmiltään ei ole oikeastaan kuin kaksi tunnetta: rakkaus ja pelko. Koska kaikki maailmassa tuntuvan janoavan rakkautta, oivaltaa pieni itse pelonkin olevan vain rakkauden pyyntö. Kun pelko pienessä itsessä askel askeleelta alkaa rakkauden tiellä hellittää otettaan, huomaa pieni itse, kuinka kaikki hänen rakkaudettomana näkemänsä onkin ollut vain pelosta käsin tapahtuvaa tulkintaa; pieni itse hämmästyy kokiessaan, että sen kehoon rajoittunut tietoisuus kätkee jotakin paljon suurempaa – niin suurta, että pieni itse ei olisi voinut kuvitella sellaisen olemassa oloa kuin korkeintaan kauniissa kuvakirjoissa.
Tästä voimallisesta ja rajoittamattomasta Itsestä pieni itse löytää matkallaan monenlaisia nimiä: todellinen Itse, Korkeampi Itse, Korkampi minä, Pyhä Henki, Suojelusenkeli, Kristus-minä, Sisäinen neuvonantaja, Sisäinen Ääni, Sisäisen Viisaus, Itse - kaikki erilaiset nimet ovat hänen oman Alkulähteensä ääniä! Matkallaan pieni itse huomaa, että Korkeampi Itse ottaa hänen elämässään aina sellaisen muodon, jonka pieni minä pystyy hyväksymään ja ymmärtämään. Kunnes pieni itse ymmärtää, että se ei enää tarvitse muotoa avukseen. Se oivaltaa, että Suuri Itse on hänessä itsessään. Tätä ennen pieni minä oli vieroksunut Jumalan tahtoa, jonka hän nyt kuitenkin oivalsi muodon maailman antamaksi nimeksi Alkulähteelleen. Nimi oli kuulostanut suurelta ja vähän vaaralliseltakin, joltakin joka oli valmis riistämään pieneltä minältä hänen pienet ilonsa. Joltakin, joka oli valmis tuomitsemaan hänet johonkin ikävään ja kurinalaiseen.
Omien kokemustensa kautta pieni minä kautta oivalsi, että Korkeamman Itsen tahto oli hänen oma tahtonsa, jonka ainoa toive oli herättää pieni minä tiedostamaan itsensä Rakkautena, rakastaa!
Silloin pieni minä ymmärsi, että samaistuminen erilliseen identiteettiin oli hänen pelkojansa lähde eikä se, minkä hän oli kuvitellut itsensä ulkopuoliseksi tuomitsevaksi Tahdoksi. Pienen minän elämän muuttui yksinkertaiseksi, kun hän tiedosti, että syiden ja seurausten etsiminen maailmasta johti ainoastaan umpikujaan, joissa kysymysiin ei löytynyt todellisia vastauksia. Aina kun pieni minä tunsi jotakin muuta kuin rakkautta, iloa ja rauhaa, hän ymmärsi pysähtyä ja luovuttaa epämukavuutta tuottavat kokemukset, ajatukset ja tunteet Korkeammalle Itselleen.
Kuinka kummallista olikaan, että pieni itse oli pelännyt omaa Itseään. Pieni itse hämmästyi unesta herätessään: hän oli pelännyt Rakkautta ja sen suunnatonta voimaa!
Käsitteeseen itse liittyy erilaisia ilmaisumuotoja, jotka tuntuvat muodostavan läpi pääsemättömän viidakon. Esoteerinen kirjallisuus käyttää itsestä niin monenlaisia nimityksiä, että henkiselle tielle lähtenyt kulkija hämmentyy helposti. Niin kävi minullekin, kun muutamia vuosia sitten halusin saada selkeän kuvan siitä, mitä sanalla itse oikeastaan tarkoitetaan.
Tämä on hämmentämä hetki, koska silloin kuva omasta minuudesta ja identiteetistä alkaa hajota. Tutun ja turvallisen hajoaminen puolestaan tuo esille pelkoa, ei ole mukavaa tai miellyttävää kun itse pystytetyt seinät alkavat sortua. Pelkoa ei voi kuitenkaan paeta, sillä se seuraa itseä minne ikinä se näyttääkään menevän. Ainoa mahdollisuus on kohdata se, ja silloin alkaa ihmeitä tapahtua. Ihmeiden tiellä pieni itse tiedostaa, että perimmiltään ei ole oikeastaan kuin kaksi tunnetta: rakkaus ja pelko. Koska kaikki maailmassa tuntuvan janoavan rakkautta, oivaltaa pieni itse pelonkin olevan vain rakkauden pyyntö. Kun pelko pienessä itsessä askel askeleelta alkaa rakkauden tiellä hellittää otettaan, huomaa pieni itse, kuinka kaikki hänen rakkaudettomana näkemänsä onkin ollut vain pelosta käsin tapahtuvaa tulkintaa; pieni itse hämmästyy kokiessaan, että sen kehoon rajoittunut tietoisuus kätkee jotakin paljon suurempaa – niin suurta, että pieni itse ei olisi voinut kuvitella sellaisen olemassa oloa kuin korkeintaan kauniissa kuvakirjoissa.Omien kokemustensa kautta pieni minä kautta oivalsi, että Korkeamman Itsen tahto oli hänen oma tahtonsa, jonka ainoa toive oli herättää pieni minä tiedostamaan itsensä Rakkautena, rakastaa!
Kuinka kummallista olikaan, että pieni itse oli pelännyt omaa Itseään. Pieni itse hämmästyi unesta herätessään: hän oli pelännyt Rakkautta ja sen suunnatonta voimaa!