Nukkumatin kelkassa, osa 2

22/9/2016

Kerttu oli unohtunut nieleskelemään Keijun sanoja. Hän olisi mielellään käskenyt Keijua poistumaan kodistaan, jotta voisi rauhassa omissa oloissaan miettiä kaikkea kuulemaansa. Kerttu kuitenkin tiesi, että Keiju oli hänen sisimpänsä peili, joka kyllä lähtisi pois Keijun niin toivoessa. Kerttu ei kuitenkaan halunnut menettää tilaisuutta nähdä syvemmälle salaiseen mieleen – juuri sitähän hän oli itse asiassa halunnut vaikka nyt vastustikin sitä. Egollisen pelin tiedostettuaan Kerttu nieli ylpeytensä ja halunsa paeta yllättävän haastavaksi ja samalla myös väsyttäväksi muodostunutta keskustelua.

• Mutta meillehän on luvattu, että Rakkaudessa saamme ikuisen elämän, uskaltautui Kerttu sanomaan.

​Olen Rakkaus – siis ikuinen

• Rakkaudessa olet jo ikuinen, Keiju selitti. Mutta se mikä on ikuista, ei ole kehosi vaan todellinen Itsesi, henki, joka ei ole koskaan jättänyt Ykseyttä. Kaikki ihmiset ovat yhden itsen ilmentymiä, itsen jota joko ego ohjelmoi tai Itsen, jota sydämen viisaus eli Rakkaus ohjaa. Ajatus sinusta, samoin kuin jokaisesta ihmisestä, on hengen ajatus joka elää ikuisesti Ykseydessä. On mahdotonta, että sitä mikä on kokonainen ja totta, mikään pysyisi rikkomaan. Uskomus Alkulähteen hylkäämisestä, siihen liittyvä syyllisyys ja sen projisointi, synnytti kuitenkin maailman, jossa jokainen uskoo olevansa erillinen kehoon rajoittuva persoona. Koko maailman voi siten nähdä vertauskuva uskomukselle, että ajatus voisi hylätä Alkulähteensä. Aatamin karkottaminen paratiisista heijastaa tätä uskomusta.

Ikuisuuden heijastuma

• Persoonaan samaistuneessa maailmassa Rakkauden eli Ykseyden lait ovat kääntyneet päälaelleen, koska maailma on egon eli erillisyyteen uskovan mielen projektio. Maailmassa meitä opetetaan pelkäämään Jumalan eli Alkulähteemme tuomiota ja hylkäämistä, jos paljastumme syyllisiksi. Jumala ei meitä kuitenkaan tuomitse - Hän ei edes tunne koko egollista maailmaa. Kun pelkäät Jumalaa, uskot että itsesi ulkopuolella on hallitsevia ja tuhoavia voimia. Voima, jonka koet olevan ulkopuolellasi ja hylkäävän sinut, on egosta eli erillisyyden uskosta lähtöisin – eikä Jumalasta. Uskomukset pysyvät voimissaan kuitenkin ainoastaan niin kauan kuin annat niille vallan eli uskot niihin.

​

• Eikö tässä maailmassa sitten ole mitään mahdollisuutta olla onnellinen? Minä ainakin tulen onnelliseksi ja iloiseksi, kun kaikki on hyvin. Iloitsen monista asioista maailmassa, ja rakastan kun saan toteuttaa jotakin minulle tärkeää. Tunnen myös tyytyväisyyttä ja iloa, kun onnistun toimimaan rakkaudellisesti ja luomaan harmoniaa ympärilleni.

​Ikuinen hyvittäjä?

Puhuessaan harmoniasta ja rakkaudesta Kerttu tunsi piston sydämessään. Hän tunnisti itsessään ikuisen hyvittäjän, joka miellyttämällä koitti vapauttaa itsensä syyllisyydeltä ja välttyä vihatuksi ja hylätyksi tulemista. Tarkemmin asiaa miettiessään Kerttu joutui myöntämään itselle, että kiltti hyvittäjän rooli nostatti hänessä vihaa, joka taisi vain odottaa tilaisuutta päästäkseen purkautumaan. Salaa mielessään Kerttu tiesi odottavansa päivää, jolloin hän saisi hyvitystä kärsimyksilleen - pääsisi esille kertomaan ajatuksistaan ja työnsä tuloksista. Hän uskoi saavansa korvauksen kaikelle tukahdutetulle, mutta ymmärsi Keijun sanojen valossa että sellaista päivää ei ehkä koskaan tulisikaan. Ei siksi, että joku kieltäisi sen häneltä, vaan siksi että hän itse pelkäsi mahdollisia vihaisia reaktioita ja hylätyksi tulemista – ja kaiken nielevää totaalista yksinäisyyttä.

• Minulla on tunne kuin olisin tukahdutettu tulivuori, joka purkautuessaan saattaa tuhota mitä vain, sai Kerttu vihdoin sanottua. Minussa elää ihmeellinen mieleni kellareihin piilotettu uskomus, että olen syyllinen paratiisista karkottamiseen ja siten ikuisesti tuomittu; aivan niin kuin olisin syyllinen koko näkemästäni maailmasta ja ihmisten olemassa olosta. Siksi varmaankin haluaisin ummistaa siltä silmäni ja pysyä omassa haavemaailmassani. Olen itseni ilmaisemisen pelossani myös tainnut tukahduttaa niin monenlaisia asioita ja tunteita, että toisten vihaa pelätessäni pelkäänkin itse asiassa oman tukahdutetun vihani voimaa. Miten ihmeessä voin päästä tästä kammottavasta asiasta eroon?

Ikuisuus vai tuomio?

​Pelottava perisynti…

Ennen kuin Keiju vastasi mitään, ehti Kerttu jo jatkamaan.

• Kysymys sisältää näköjään aina myös vastauksen, Kerttu naurahti. Vastaushan on aivan selvä: ilmaisemalla itseni rohkeasti, kohtaamalla vihan pelkoni.
• Juurin niin, jatkoi Keiju. Silloin viha häviää itsekseen ja opit näkemään, että sekin on vain omaa projektiotasi. Kohtaat aina sen mikä on mielessäsi. Kuvasit juuri hienosti salaperäistä uskomustasi, jonka mukaan olisit syyllinen koko näkemästäsi maailmasta. Tämä on itse asiassa asia, jota maailma ja uskonnot kutsuvat perisynniksi. Perisynti viittaa ajatukseen, että ihminen olisi vastustanut Jumalan käskyjä ja tullut siksi karkotetuksi paratiisista, ikuisesta Ykseydestä. Koska Totuus on muuttumaton, ei tällaisessa uskomuksessa syvemmin tarkasteltaessa ole mitään järkeä, se on mahdottomuus.

​

• Kaikki maailmassa on vertauskuvallista, ja niinpä joudumme käyttämään vertauskuvia ymmärtääksemme sitä, miten dualistinen, materialistiseksi kokemamme "sinän ja minän" välinen maailma syntyi – ja mitä perisynti oikeastaan on. Piilotajuntaamme on haudattu uskomus, jonka mukaan Jumalan ajatus, ihminen, olisi pyytänyt Jumalta erityistä suosionosoitusta, jonka tarkoitus oli saada tuntea itsensä erilliseksi ja itsenäiseksi. Ykseydessä tämä ei tietenkään ole mahdollista. Kun ajatus eli ihminen ei saanut tähän lupaa, hän suuttui ja tahtoi jäädä erilliseksi. Usko erillisyyden olemassa oloon ja siitä seurannut syyllisyys ja rangaistuksen pelko johtivat näennäisesti ykseydestä erkaantuneen mielen eli egon syntyyn. Syyllisyys oli niin valtava, että mieli ei kestänyt sitä – siksi se oli piilotettava pois näkyvistä, alitajunnan syvimpään kellariin eli piilotajuntaan. Koska kaikki kielletty pyrkii kuitenkin kohti vapautta, projisoitui tämä syyllisyys ulospäin ja heijastuu maailmana, jossa ego näyttäytyy miljardeina ihmisinä. Kaikki on kuitenkin vain yhden ja saman egon ilmentymää, joka muotoon piiloutumalla yrittää välttää rangaistusta ja omaa tuhoutumistaan – juuri samaa, mitä egoon samaistunut ihminen tekee!

Kaikki maailmassa on vertauskuvallista

• ​Syvällä sisimmässämme jokainen ihminen kantaa tätä kollektiivista uskomusta eli perisyntiä. Uskomme tehneemme väärin ja eronneemme Ykseydestä, hylänneemme paratiisin ja Jumalan. Erillisyyden uskomuksen valitessamme teimme egon, uskon erillisyyteen ja omavoimaisuuteen. Raamatun kertomus Aatamin vaipumisesta tuhat-vuotiseen uneen symboloi tätä paratiisista karkottamista eli egon uneen vaipumista. Sisimmässäsi elää kuitenkin edelleen tieto paratiisista. Sinäkin Kerttu olet jo pitkään etsinyt tietä takaisin sinne. Rakkauden kaipuu elää jokaisessa ihmisessä, mutta pelkäämme Rakkautta, koska se tietäisi erillisen minän ja sen itsehallinnon loppua. On melkein mahdotonta ajatella itseä persoonattomana ja kehottomana. Siksi samalla sekä pelkäämme Rakkautta että janoamme sitä. Ja syvällä piilotajunnassa pelkäämme lisäksi Jumalan tuomitsevan meidät teosta, jota todellisuudessa ei kuitenkaan koskaan ole tapahtunut. Emme ole lähteneet todellisesta kodistamme, Ykseydestä, koskaan mihinkään, näemme vain tuhansia vuosi kestävää unta maan pakolaisuudesta.

​Paratiisin käärme – minäkö?

Kerttu melkein mykistyi kuulemastaan. Hän oli kyllä kuullut perisynnistä ja paratiisin käärmeistä ja Aatamista, mutta ei ollut edes villeimmissä unissaan kuvitellut, että hänellä itsellään olisi mitään tekemistä asian kanssa. Nyt hän kuitenkin kuuli Keijulta, että hän oli "osa-syyllinen".

• Eihän tässä ole oikein mitään järkeä, Kerttu puuskahti. Enhän minä voi olla syyllinen sellaiseen, mitä tapahtui miljardeja vuosia sitten. Ja samanaikaisesti väität myös, että mitään ei oikeasti ole tapahtunutkaan.
• Olet aivan oikeassa, koko egollisessa maailmassa ei ole mitään järkeä! Mutta syntiin lankeemus eli usko erillisyyteen ja Ykseyden hylkäämiseen pitää sitä kuitenkin yllä. Se miten sinä Kerttu olet kuvannut kokemuksiasi, on kuitenkin juuri tämän uskomuksen heijastusta. Kun haluat miellyttää ja välttää ristiriitoja, uskot että sinut voidaan hylätä. Vain erillinen voi uskoa näin. Kun haet toisten hyväksyntää ja lupaa tekemisillesi, on se heijastusta sille, että tarvitset toisen ihmisen suostumuksen – aivan niin kuin Ykseyden ajatus eli ihminen teki hakiessaan Luojaltaan lupaa erillisyyteen. Kun alat katsoa ja nähdä pintaväreilyn alle, tulet huomaamaan että hylätyksi tulemisen uskomus on kaiken takana ja se pysyy yllä niin kauan, kun itse pidät tätä uskoa yllä.

Katson ja tiedän: en voi koskaan tulla hylätyksi

- Ei hyvä ei paha -

• ​​Maailma sinänsä ei ole hyvä tai paha, sillä se on aina kokemustesi heijaste. Maailmassa kaikki kuitenkin on väliaikaista ja perustuu vastakkaisuuksiin. Omassa työssäsi olet jo tiedostanut, että kaikkien asioiden aihiot, siis aivan kaikkien, ovat mielessä. Se, mitä koet elämässäsi, on ikään kuin elokuva, projektio, jonka käsikirjoitus on tiedostamattomassa mielessäsi. Siksi et voi korjata asioita siellä missä ne ilmentyvät. Se on aivan sama kuin jos elokuvateatterissa istuessasi yrittäisit saada esitettävää filmiä muuttumaan, kuin pyytäisit elokuvan näyttelijöitä toimimaan toisin kuin mitä he elokuvassa tekevät. Mutta katsomalla mieleesi voit muuttaa asioita, sillä silloin ohjaus muuttuu. Vertauskuvallisesti voisi sanoa, että elokuvateatterin projektori vaihtuu. Tätä kutsutaan myös anteeksiannoksi, joka maailman perinteisestä näkemyksestä poiketen tarkoittaa tekemättömäksi tekemistä. Egon ohjaama maailma on eräänlainen varjomaailma, uni, jonka koemme todelliseksi. Uni on kuitenkin vain unta, josta voi herätä anteeksi antamalla eikä suinkaan niin, että heittäytyy välinpitämättömäksi tai tuomitsee oman unensa roolihenkilöitä!

Anteeksianto hävittää varjot

• ​​Se mitä kannat tiedostamattomassa mielessäsi on vaikeasti löydettävissä, koska ego ei halua sinun tiedostavan sitä. Siksi muut ihmiset ovat pelastajiasi: he heijastavat ajatuksiasi. Kun elokuvasi ohjaaja on ego, tulet tietoiseksi egollisista, persoonasi ja oman tarinasi olemassaoloa tukevista ajatuksista. Jos puolestaan olet valinnut rakkauden, heijastavat toiset sinulle rakkaudellisia ajatuksia ja pääset kosketuksiin todellisen olemuksesi eli rakkauden kanssa. Ristiriita, jonka koet, on näiden vastakkaisten suuntien ilmentymä.

​Apua, haluan pois!

Kerttu jäi jälleen kerran miettimään Keijun sanoja. Hän ei oikein ymmärtänyt kaikkea Keijun sanomaa ja pinnisteli saadakseen siitä kiinni. Ponnistellessaan hänen päätään alkoi yhtäkkiä särkeä ja hän tunsi lievää pahoinvointia. Kertulle syntyi melkeinpä pakonomainen tarve lähteä pois, jonnekin jossa voisi vain olla eikä tarvitsisi välittää mistään.

• Voi, nyt sinä yrität liikaa, Keiju totesi Kertulle hänen ilmeen nähdessään. Ei ole mitään hätää, sinun ei tarvitse ymmärtää kaikkea, asiat kyllä aivan varmasti selviävät sinulle kun vain päästät irti tietämisen ja ymmärtämisen pakosta, Keiju lohdutteli. Mainitsit aiemmin merkillisen syyllisyyden tunteesi, salaisen uskomuksesi jonka mukaan tulet arvostelluksi tai hylätyksi omaa tietä kulkiessasi. Hylkäämisen kokemuksesi ohjaavat elämääsi. Luovuta pois, anteeksi annettavaksi muistosi, joissa olet joko itse hylännyt tai tullut hylätyksi. Ei ole tärkeää, onko hylkääminen tapahtunut konkreettisesti tai ainoastaan mielessä, ne ovat sama asia; puhumattomuus, välinpitämättömyys ja halu tehdä toisesta ihmisestä näkymätön ovat myös hylkäämisen muotoja. Kaikkien hylkäämisten takana on uskomus, että joko sinä olet ollut tottelematon tai joku toinen on ollut sinua kohtaan tottelematon – josta seuraa rangaistus: hylkääminen. Luopumalla näistä kokemuksista avaudut näkemään syvemmälle: alitajuntaasi on piiloutunut uskomus, jonka mukaan olet itse hylännyt Alkulähteesi ja siten syyllinen paratiisista karkottamiseen – olet siis itse hylännyt Itsesi. Kaikki muu on heijastusta tästä perustavaa laatua olevasta harhasta, jolla siihen uskottaessa on kuitenkin valtava voima!

• ​Tottelemattomuuden kokemuksen takana istuu syyllisyys, joka pysyy piilossa niin kauan kuin olet kiltti ja kohtelias – siis tottelevainen. Kun lisäksi välttelet sanomasta asioita, joista toiset saattaisivat hermostua, kertyy sinuun alitajuista vihaa ottamastasi uhrin roolista. Kaiken tämän lisäksi teet asioita, joita luulet toisten haluavan sinun tehdä. Omia toiveitasi harjoitat ikään kuin salaa, aivan niin kuin ne olisivat kiellettyjä. Etsit toisten hyväksyntää, koska et uskalla antaa itsellesi lupaa tehdä asioita, joita sydämesi kutsuu sinua tekemään. Nämä ovat kuitenkin vain keinoja, joiden avulla syyllisyytesi pysyy piilossa.

​Roolit ovat naamioita joihin piiloudun

• Tuota ei ole kovin mukava kuulla, Kerttu sai sanottua. Piiloudun siis jonkinlaisen kiltteyden naamion taakse, jotta syyllisyyteni ei paljastuisi. Suorastaan nolottaa ajatella, minkälainen pelkuri oikeasti olen. Uskon sinun kuitenkin olevan oikeassa, sillä jostain minulle tähän asti tuntemattomasta syystä olen koko elämäni kokenut, että minulla ei ole oikeutta toteuttaa sitä mitä sydämeni minulle sanoo. Lisäksi aina välillä epäilen, että jopa kaikkein läheisimmät ihmiset vastustavat sitä mitä teen, ovat ikään kuin este omalle tielleni. Siksi olen usein mieluummin puhumatta asioistani, mutta silloin puolestaan koen itseni helposti ulkopuoliseksi, eikä sekään oikein palvele minua, saati sitten muita.

Kerttu tunsi olonsa keventyneeksi, kun sai avattua sisintään Keijulle. Keijun seurassa hän ei tuntenut oloaan uhatuksi. Yllätyksekseen Kerttu alkoi kuitenkin yhtäkkiä vapista ja itkeä.

• Yhtäkkiä minulle tunne, että sinäkin tuomitset minut, Kerttu nyyhkäisi. Olin juuri kertomassa työhöni liittyvistä vaikeuksista, kun sisäinen ääni alkoi varoitella minua. Se tuntui ikään kuin sanovan, että varo paljastamatta kaikkea, olet vaarassa!
• Huomaatko, kuinka helposti pelko saa sinusta otteen, Keiju totesi lempeästi. Haluat avautua ja samassa pelkäät sitä, eikö siinä ole ristiriitaa kerrakseen! Kun pelkäät puhua, pakenet sisintäsi. Silloin haet toisten hyväksyntää ja tulet riippuvaiseksi heistä. Pelko ei kuitenkaan katoa mihinkään, vaan projisoituu toisiin ihmisiin. Ja silloin juuri niistä, joiden tukea ja hyväksyntää haet, tulee uhka sinulle. Huomaatko kuinka ovelasti ego tällä tavoin pitää sinua pihdeissään. Näin jopa omasta puolisostasi tulee uhka sinulle. Pelkäät hänen kuorsaustaan, koska se herättää sinussa syyllisyyden ja hylätyksi pelon. Ja samalla puolisostasi tulee sinulle alitajuinen uhka, este oman tiesi kulkemiselle!

​Putoan…

Jos Kerttu olisi edelleen ollut sängyssä, olisi hän hämmästyksessään varmasti pudonnut sieltä.

• Tuo on kyllä uskomattominta mitä ikinä olen kuullut, Kerttu huudahti. Onko siis niin, että kun en uskalla tehdä asioita, joita haluaisin tehdä, haen hyväksyntää toisilta, joista samalla kuitenkin tulee minun uhkani.
• Juuri niin. Hylkäät itse itsesi. Siksi haet hyväksyntää ja samalla pelkäät niiden ihmisten tuomiota, joilta haet hyväksyntää.

Kerttu huokaisi syvään. Nyt hän vihdoin ymmärsi. Hänen koko elämänsä kokema ristiriita sai vihdoin ja viimein selityksen. Kuuntelen sydämeni viisautta

​… ja herään

• Kuuntele siis sydämesi viisautta, vain sydän yksin tietää, Kerttu kuuli Keijun sanovan. Sydämesi tahto on sinun ja Luojasi yhteinen tahto. Olet pelännyt Luojasi tahtoa, mutta olet erehtynyt. Se ei ole sinusta erillinen. Ulkopuoliseksi uskomasi tahto on egon tahto, joka persoonan tarinaasi ylläpitämällä pitää itsensä elossa ja hallinnassa. Egon voima on kuitenkin olemattoman voimaa, tietämättömyyteen perustuvaa pimeyttä. Anna itsellesi lahja ja valitse sydämesi kutsu. Tee ja iloitse asioista, joita sydämesi kutsuu sinua tekemään. Kun toimit itseäsi kohtaan oikein, on se oikein myös toisille, sillä olemme kaikki samasta lähteestä. Tässä lähteessä olemme Yksi. Kun rakastat itseäsi ja annat itsellesi luvan kulkea omaa tietäsi, et näe ympärilläsi enää menneisyyden haamuja. Valosi loisteessa ne yksinkertaisesti katoavat, samoin katoaa tarpeesi tuomita ketään tai nähdä toisia syyllisenä. Sinulla on Kerttu valta ja voima valita pelon ja rakkauden, eli egon ja Ykseyden välillä. Ja erehdyttyäsi voit valita aina uudelleen. Kukaan muu kuin sinä itse ei seiso esteenä rakkauden portilla, mutta rakkauden valitessasi esteet poistuvat ja saat avaimet paratiisin portille. Sinua odotetaan!